Rahtipäivä saatiin sovittua. Pari päivää ennen rahtia myyjä nosti veneen ja vaihtoi pohjan sinkit sekä suoritti myrkkymaalauksen. Tämän palvelun ostin heiltä, koska tarkoitus oli laskea vene heti vesille Suomessa.
Samaan aikaan hain veneelle vakuutusyhtiötä. Päädyin kolmesta keskihintaiseen, Pantaeniukseen, koska heidän vakuutusalueensa kattoi käytännössä koko Euroopan ja vakuutus kattoi myös rekkarahdin vakuutetulla alueella. Lisäksi yhtiön vakuutusehdot ovat mutkattomat. Rekkafirmoillakin on vakuutus, mutta se ei kuulemma kata riittävästi, joten lisävakuutus on perusteltu. Nyt normaali venevakuutus kattoi tämän osion, näin ainakin itse ymmärsin.
Rahtipäivän aamuna (tiistai) kuski soitti minulle Ranskasta Suomeen, ja varmisti, että on paikalla. Telakka nosti veneen lavetille ja matka saattoi alkaa. Alla kuva veneestä lavetilla, kun vene oli lähdössä vanhasta kotisatamastaan uusille vesille.
Vene vietiin Travemündeen ja traileri jatkoi matkaa Finnlinesin kyydissä kohti Suomea. Suomessa toinen auto poimi trailerin kyytiin laivasta. Matka alkoi tiistaina Ranskasta ja toimitus oli perjantai-iltana perillä Suomessa.
Perjantai-iltana noin kuuden aikaan vene saapui uuteen kotisatamaan.
Vene letkutettiin pikaisesti ennen vesillelaskua. Rahdin aikana mustaa pölyä oli kertynyt runkoon. Kylkien vahaus pitää yrittää tehdä vesillä, kun Ranskan rekisteritunnukset on saatu vaihdettua Suomen rekisteritunnuksiksi.
Rahdin aikana rekisteröin veneen yhdellä katsastusasemalla, ja parin päivän päästä sain lopullisen laminoidun rekisterikortin postissa kotiini. Rekisteröinti sujui odotettua nopeammin. Itse hakemuksen liitteenä olivat veneen ja moottorin vaatimustenmukaisuustodistukset.
Vesillelaskun hetki koitti ja pitkä hankintaprosessi oli päättymässä.
Tästä alkoi veneen uusi aikakausi vähäsuolaisella Itämerellä.
