Navigointia 3: Eksymätaulukon tekeminen GPS:n avulla

Tekstissäni "Navigointia 2" lupasin tekeväni veneellemme eksymätaulukon. Päätin vihdoin toteuttaa hankkeen, kun olimme päiväretkellä Espoon Käärmesaaressa.

Kun lasketaan tosisuuntaa (TS) käytetään todellisia etumerkkejä. Jos esimerkiksi ajetaan kompassisuuntaa KS=180°, eksymätaulukosta luetaan eksymä eks= +3° ja erantoon er= +7°:


                     todelliset etumerkit
                      ----------------->

KS          eks          MS          er          TS

180°       +3°          183°        +7°        190°

Saadaan tosisuunnaksi (TS) 190°.

Monessa karttaplotterissa voi valita sunnaksi magneettisen suunnan (MS), jolloin eksymätaulukon voi tehdä helposti ajamalla ohjailukompassin mukaan valittuja kompassisuuntia (KS) ja katsoa plotterista samaan aikaan magneettisen suunnan (MS). Eksymä saadaan laskettua kaavalla eks = MS - KS. Kun lasketaan kompassisuunnasta tosisuuntaan päin, käytetään todellisia etumerkkejä.

Ajoin todella nopeasti eri kompassisuuntia (KS) veneen ohjailukompassia käyttäen ja kirjoitin vastaavat magnettiset suunnat (MS) plotterin näytöltä muistiin, joten taulukkoni on korkeintaan suuntaa-antava. Lisäksi merellä oli vähän tuulta ja paljon toisten veneiden aaltoja, mitkä heikentävät tulosten tarkkuutta. Parasta olisi ajaa tyynellä kelillä kohti tunnettuja linjatauluja, jotta saisi mahdollisimman hyvän ja tasaisen mittauksen. Lisäksi joitain suuntia ei tullut ajettua... Parempi kokeen suunnittelu olisi auttanut!

Syötin mittaukset tietokoneelle ja hahmottelin siihen sopivan käyrän.

Eksymätaulukko ja siihen käsin sovitettu viiva. 

Tämän perusteella kompassin eksymä vaihtelee -6° ja +8° välillä. Pohjoiseen ja etelään ajettaessa eksymä on melko pieni. Voi olla, että suunnan 200° eksymä  (-5°) on mittausvirhe.

Eksymätaulukko on siis melko helppo tehdä karttaplotterin avulla. Nykyisillä navigoinnin apuvälineillä eksymätaulukkoa ei juurikaan tarvitse, koska monessa veneessä on useampi GPS-laite (1-2 plotteria, vara-GPS, kännykän GPS, VHF:n GPS ...).  Jos GPS-satelliitit lakkaisivat yllättäen toimimasta ja olisi matkalla Hangosta Dirhamiin, eksymätaulukko toisi kyllä lisäturvaa perinteiseen navigointiin... Ja onhan perinteinen navigointi sen verran mielenkiintoista, että taulukon voi tehdä, vaikkei sitä todennäköisesti tarvitsekaan!

Jos löydätte virheitä tai haluatte kommentoida, sähköpostini on  blogin nimimerkki pienillä kirjaimilla miukumauku gmail piste com.

Satamia: Kejsarhamn, satama 620

Vieraillessamme Högsårassa kävelemme aina myös Kejsarhamnin rantaan. Tällä kertaa emme siis olleet siellä veneellä, mutta laitan paikasta muutaman kuvan.

Kejsarhamin satamatoimisto.

Rannassa on grillauskatos.

Laituri.

Sataman suosio on mielestäni kasvanut. Sijainti on rauhallinen. Usein rannalta näkee myös redillä ankkurissa olevia veneitä.

Ehkä seuraavalla kerralla tulen tänne kauniina kesäpäivänä!

Satamia: Högsåra, satama 597

Högsåra on kohde, jossa tulee käytyä usein, kun siellä päin liikkuu. Högsåran saari on viehättävä ja rakennuksetkin ovat hyvässä kunnossa. Aika usein saaristossa paikat ovat vähän rempallaan, mutta Högsårassa asia ei ole näin.

Satama on melko suosittu ja heinäkuussa on hyvä olla paikalla ajoissa, viimeistään alkuiltapäivästä. Veneiden kiinnitykseen ja fendareihin kannattaa panostaa, varsinkin väylän puolella, sillä aika ajoin jonkun ison aluksen aallot tulevat, ja keinuttelevat veneitä. Väylä kulkee kuitenkin sen verran kaukana, että useimmat aallot vaimenevat ennen kuin saapuvat rantaan.

Kuva laiturista.

Laitureilla on sähkö tarjolla halukaille. Laiturin alkuun on tullut pieni "baari", mikä ei ainakaan meidän vierailumme aikana ollut häiriöksi. Aamulla satamassa myytiin tuoreita sämpylöitä ja pullaa.

WC on puucee ja ihan OK. Miehille on erillinen "ränni". Satamassa on sauna, jota en ole koskaan vuokrannut. Lisäksi vähän matkan päässä, joku mainostaa maalla olevaa saunaa.

Lähellä satamaa on myös kiva uimaranta, jossa paikallinen uimakoulukin järjestää tunteja.

Uimaranta.

Satamasta voi kävellä kuuluisaan Farmor's Cafe- ravintolaan, josta on tullut tosi suosittu. Kahviin saa ilmaisen santsikierroksen ja kakkupalat leikataan itse omantunnon mukaan. Tarjolla oli myös erittäin houkuttelevan näköinen ja runsas lounas seisovasta pöydästä. Sen hinta oli tosin mielestämme kova, sillä kolmihenkisen perheemme syöminen sunnuntaina olisi maksanut vähän yli 100 EUR.

Näkymä Farmor's cafen yhdeltä terassilta.

Högrasta pääsee tietä pitkin toiseenkin satamaan, Kejsarhamniin, jonne on kiva kävellä katselemaan veneitä ja maisemia.

Högsåra on satama, jonne tulee mentyä joka vuosi. Uskon, että ensi kesäkään ei tee poikkeusta!

Satamia: Predium, satama 501

Kun lähdimme Tammisaaresta, sää oli aurinkoinen ja kaunis, ja tavoitteena oli ajaa aina Kasnäsiin asti. Avomereltä lähestyi kuitenkin sakea sumu. Vaikka veneessämme on tutka, päätimme hakeutua tauolle. Prediumin satama oli kuin tilauksesta pohjoispuolellamme.

Virallinen ajoreitti satamaan on ainakin sumussa melko ihmeellinen. Satamaan ajetaan väylää pitkin, jossa ei ole merimerkkejä. Molemmin puolin väylää ajettaessa oli vedenalaiset karikot. Myöhemmin kävi ilmi, että satamaan pääsee idästä ja etelästäkin suoraan ohimenevältä väylältä, mutta näitä reittejä ei ole muistaakseni merikorttiin merkitty.

Sumu on vielä tiheää, mutta jo hälvenemässä. Poistuimme satamasta kahden saaren välistä välttäen merikorttiin merkittyä kiveä. Riittävän moni paikallinen oli ennen sitä ajanut ulos samaa reittiä.

Itse satama toimii sadoille veneille kotisatamana, mutta toimii vierassatamanakin hyvin. Vieraspaikat ovat sataman perällä ja kiinnitystapa on poiju.

Info-taulu Prediumista.

Rannalla on joitain palveluja, kuten kahvila, WC ja kauppa. Rannassa on myös polttoaineen jakelupiste. Infotaulussa on mainittu lisäksi jätepiste ja sauna. Saunan voi ilmeisesti vuokrata.

Ihan hyvin täälläkin olisi yhden yön voinut viettää. Sumu hälveni kuitenkin parin tunnin odottelun jälkeen nopeasti, ja päätimme jatkaa matkaa.

Kävelyreittejä muille laitureille. Sumu hälvenee nopeasti.

Hangossa oli regatta meneillään ja ajoimme suoraan Kasnäsiin.

Iltapäivällä meren yllä oli sitkeä noin metrin sumukerros, ja meno oli aavemaista. Vasta Hangon läntisellä selällä sumu oli kokonaan kadonnut.

Makeavesijärjestelmän paisuntasäiliö

Kesällä 2016 kuvittelin veneemme olevan täydellisessä iskussa!

Kesälomamatkalla aloin kuitenkin ihmetellä pientä vesimäärää (makea vesi) lähellä vesipumppuja. Aluksi uskottelin itselleni niiden olevan sadevesiä, mutta jossain vaiheessa päätin kömpiä avotilan lokeroon, ja löysin todellisen syyn: Makeavesijärjestelmän paisuntasäiliö tiputtelee.

Ensiavuksi ostin paketin vaippoja. Paisuntasäiliö tyhjeni hiljalleen, joten vesimäärä ei ollut suuri. Paisuntasäiliö tasaa veden virtausta ja mahdollistaa pienen vesimäärän valuttamisen hanasta ilman, että vesipumppu käynnistyy.

Veneen ensiasennussäiliö oli ns. kalvollinen paisuntasäiliö. Säiliön päällä on auton renkaan venttiilin näköinen venttiili, josta vastapainetta voi ymmärtääkseni säätää. Ongelmana oli, että alhaalla oli metallikierre ja muovinen T-kappale. Ajan kuluessa metallinen kierre oli joutunut korroosion uhriksi ja vettä tiputteli liitoskohdasta. Loman painaessa päälle, päätin uusia paisuntasäiliön...

Alkuperäinen kalvollinen paisuntasäiliö. Vaippa alla keräämässä vuotavaa vettä!

Nauvossa on ainakin kaksi venetarvikeliikettä rannassa. CaptainsShopissa paisuntasäiliötä ei ollut, ja rahti Espoosta oli jo lähtenyt. Lähellä satamaa rannasta päin katsoessa oikealla puolella huomasin keltaisen talon kellarikerroksessa toisen venetarvikeliikkeen, jonka nimeä en nyt muista. Siellä sanottiin, että seuraaavaksi aamuksi saavat Raisiosta paisuntasäiliön, hinta 35 EUR.

Seuraavana aamuna klo 10 sainkin uuden säiliön. Rakenteeltaan se oli yksinkertaisempi, käytännössä muovipullo, jossa ilma puristuu ja aiheuttaa vastapaineen. Päällä on ilmaruuvi, jonka avaamalla voi ennen talvea tyhjentää järjestelmää. Ehkä siitä voi puhaltaa pientä paineilmaakin, jotta saa makeavesijärjestelmän kylmävesipuolen tyhjäksi?

Uusi kalvoton paisuntasäiliö - Yksinkertainen, mutta toimiva!

Asennus oli nopea juttu. Asensin uuden paisuntasäiliön olemassaoleviin nippusiteisiin. Säiliön voi myös ruuvata seinään. Pumpulta tulevan letkun ja paisuntasäiliöstä lähtevän letkun kiinnitin myös vanhoilla hieman liian isoilla letkunkiristimillä kiinni... Ja homma oli valmis!

Siihen loppui vaippojen vaihto! Käytössä en ole huomannut suurta eroa vanhaan verrattuna. Mikäli haluaisi merkittävää parannusta järjestelmään pitäisi varmaan hankkia reilusti isompi kalvollinen paisuntasäiliö, jolloin reservi olisi suurempi. Meille tämäkin ratkaisu on riittävän hyvä!

Tarinan opetus: Veneessä on aina jotain fiksattavaa!

Satamia: Tammisaaren Pohjoissatama, vierassatama 453

Tammisaari on viehättävä kaupungikohde. Minun mielestäni se on jollain tasolla jopa parempi kohde kuin Hanko!

Vietimme kolme päivää Tammisaaressa. Sen vanhat rakennukset ja kävelykatu tekivät vaikutuksen. Muissa blogeissa on kuvia paljon itse kaupungista (Esim. haaveenahyvakuva.blogspot.fi).

Vierasvenepaikat näkyvät taulusta (kuva alla). Ensimmäisen yön olimme vasemmalla olevassa laiturissa, joka ei taida enää kuulua vierassatamaan, sillä poijuja oli enää kolme jäljellä. Loput veneet käyttivät peräankkuria. Tullessamme länsituuli oli kova, ja satamasta ei ollut lähtenyt veneitä. Seuraavana aamuna saimme "paremman" paikan päälaiturista.

Vierasvenepaikat

Satamakonttori on merkitty info-merkillä. Sieltä saa koodin WC-tiloihin ja suihkuun. Tammisaaressa on ilmainen aamusauna, mutta iltaisin ei ole yhteissaunaa, kuten yleensä tämän kokoisissa satamissa.

Satamakonttori

Laiturialueella sijaitsee myös ravintola Knipan. Kävimme siellä hyvällä lounaalla. Lounas maksoi 12 EUR (2016) ja oli hyvä. Ravintolassa tuntuivat lounastavan myös Tammisaaren poliisit, palomiehet ja ambulanssihenkilöstö, joten syödessä on turvallinen olo!

Ravintola Knipan.

Kuva satamasta. Peräpoijussa olevat veneet ovat vieraille tarkoitetussa laiturissa

Aivan sataman perukoilla on muutama paikka, jonne pääsee moottorivenellä ja matalasyväyksisellä purjeveneelläkin. Peräpoijukiinnitys ja keula rantaan. Näissä erittäin suojaisissa paikoissa en ainakaan huomannut sähköä olevan tarjolla, joten käyttöakkujen on hyvä olla iskussa, jos aikoo viettää paikassa pidemmän aikaa.

Suojaiset paikat lähellä polttoainelaituria.

Lähellä sijaitsee myös polttoaineautomaatti ja septitankin tyhjennyspiste.

Aivan sataman tuntumassa on kivannäköinen uimaranta, mutta kova tuuli ja alle 20 asteen lämpötila ei houkutellut uimaan tällä kertaa!

Sataman lähellä oleva uimaranta.

P.S. Kissoista kiinnostuneille

Vanhojen kissojemme kuoltua vanhuuteen päätimme hankkia uuden kissan, samaa taattua rotua kuin edellisetkin (Pyhä Birma). Lähtiessämme reissuun kisu oli n. 7 kk ikäinen. Äkkiä katti tottui veneilyn kuvioihin. Suosikkipaikka on sisäohjaamon ikkunan ääressä, josta voi tarkkailla ohikulkijoita.

Pesuoperaatio käynnissä.

Ajossa kissa pidetään kopissa. Hiekkalaatikoksi hankimme pienimmän mahdollisen avolaatikon. Ruokailupiste on sisäohjaamon jalkatilassa.

Satamia: Jakobshamns (Jakob Ramsjö), vieraslaituri 416

Jakobshamn (http://www.jakobshamn.fi) sijaitsee sopivasti Porkkalanselän rannalla. Sijainti on hyvä, jos tulee idästä ja on juuri ylittänyt Porkkalanselän. Lähellä Jakobshamnia ovat myös Inkoon vieraslaituri (413) ja Stora Fagerö (411). Barösundiin päin mentäessä lähellä ovat Elisaari (419) ja Barösund (422).

Kesällä 2016 saapuessamme hyvän sään raja oli juuri Inkoon tietämillä. Jakobshamnista pystyi näkemään, kuinka idempänä satoi. Jäimmekin kahdeksi päiväksi nauttimaan aurinkoisemmasta säästä, sillä matka tänne oli tehty sateessa ja tuulessa.

Satama oli melko tyhjä, kun vierailimme ma-ti heinäkuun alussa. Olen joskus sattunut paikalle kauden päättäjäisten aikaan, jolloin satama on täynnä ja meno aika villiä. Tällä kertaa satama oli kuitenkin erittäin rauhallinen pysähdyspaikka.

Laituriin mahtuisi paljon enemmän veneitä! Rannasta päin katsottaessa
oikealla on vedenalainen kivi (matalaa), joka on merkitty pienellä poijulla.

Satamamaksu (20 EUR) on kausikortti, ja kattaa kuluvan kesän!

Näkymä laiturilta rantaan.

Rannassa on ravintola, josta löytyy myös katoksellinen alue. WC:t ovat rakennuksen takana ja saunalla.

Näkymä ravintolan katetulta alueelta merelle.

Saarelta löytyy rantalentopallokenttä ja luontopolku. Luontopolku lähtee punaisen omakotitalon nurkalta ja on merkitty merkkikuvioilla.

Luontopolku alkaa tästä.

Luontopolku on melko lyhyt, mutta ihan kiva ohjelmanumero päivälle.

Söin ravintolassa myös paikallisen hampurilaisen. Maistui!


P.S. Veneistä kiinnostuneille

Illalla satamaan tuli sveitsiläinen vene, jonka merkki oli "ei Suomessa niin tunnettu" Trader (www.tradermotoryachts.com). Ilmeisesti 42-jalkainen Signature seriesin vene oli kyseessä. Uskomattoman suuren ja korkean näköinen vene, jonka rinnalla Merry Fisherimme tuntui kutistuvan jollaksi!