Navigointia 2: Eranto ja Eksymä

Veneen magneettikompassiin vaikuttaa kaksi eri poikkeamaa. Kun mitataan merikortilta suunta, tosisuunta (TS), Eranto ja Eksymä pitää huomioida laskettaessa kompassisuuntaa (KS). Kompassisuunta on suunta, jota pidetään, jotta vene kulkisi merikortin mukaista tosisuuntaa.

Eranto kuvaa maantieteellisen ja magneettisen pohjoisnavan välistä eroa. Kun magneettiseen suuntaan (MS) lisätään eranto, saadaan tosisuunta (TS). Eranto on merikorteissa luettavissa kompassiruususta, josta näkee erannon etumerkin ja arvon annetulta vuodelta sekä vuosittaisen korjauksen. Erannon arvo on vaihtelee paikan mukaan.

Eksymä on kompassisuunnan (KS) ja magneettisen suunnan (MS) välinen ero. Eksymä vaihtelee ajetun suunnan mukaan. Siihen vaikuttaa myös veneessä oleva tavara. Esimerkiksi iso rautaesine kompassin lähellä voi aiheuttaa kompassin häiriöitä. Kompassin sijoittamisessa otetaan yleensä häiriölähteet huomioon, ja lisäksi joissain kompasseissa on ruuveja, joilla eksymää voidaan yrittää kompensoida. Kompassin eksymä luetaan veneessä olevasta eksymätaulukosta, josta teen erillisen tekstin myöhemmin.

Kompassisuunnasta (KS) Tosisuuntaan (TS):

Kun lasketaan "tosi"suuntaa käytetään todellisia etumerkkejä. Jos esimerkiksi ajetaan kompassisuuntaa KS=180°, eksymätaulukosta luetaan eksymä eks= +3° ja eranto er= +7°:


                     todelliset etumerkit
                      ----------------->

KS          eks          MS          er          TS

180°       +3°          183°        +7°        190°


Eli kompassin mukaan ajettiin suoraan etelään, mutta todellisuudessa suunta oli 190°!


Tosisuunnasta (TS) Kompassisuuntaan (KS) :

Kun lasketaan "epätodellista" suuntaa, eli kompassisuuntaa, käytetään vääriä etumerkkejä. Jos halutaa ajaa tosisuuntaa 190°, eksymätaulukosta luetaan eksymä eks= +3° ja eranto on +7°:


                     väärät etumerkit
                      <-----------------

KS          eks          MS          er          TS

180°      -(+3°)      183°       -(+7°)     190°


Eli, jotta ajettaisiin tosisuuntaa TS=190°, pitää kompassisuunnan olla KS=180°

Nykyisin GPS auttaa navigoinnissa paljon ja antaa suunnan pohjan suhteen (SPS), kunhan nopeutta on riittävästi (jokunen solmu). Suunta pohjan suhteen on lähellä tosisuuntaa (TS), jos merkittävää sortoa ja/tai virtaa ole. Sorto ja/tai virta aiheuttavat eroa veneen runkolinjan ja suunnan pohjan suhteen välille.

Jos löydätte virheitä kertokaa...  Sähköpostiakin voi lähettää: nimimerkki pienillä kirjaimilla yhteen at gmail piste com.

Navigointia 1: Veneilyn perusyksikköjä ja kaavoja

Matkan yksikkönä käytetään meripeninkulmaa (mpk, M, NM). Yhden meripeninkulman (nautical mile) arvoksi on sovittu 1852 metriä. Meripeninkulman kymmenesosa on kaapelinmitta, 185,2 metriä. Meripeninkulmaa kutsutaan usein myös kaariminuutiksi (1° on 60', pohjoisnavalta päiväntasaajalle on 5400 kaariminuuttia).

Nopeuden yksikkönä on solmu (kn, mpk/h). Solmu (knot) ilmoittaa kuinka monta meripeninkulmaa edetään tunnissa. 

Ajan yksikkönä on tunti (h).

Muutama kaava Matkan, Nopeuden ja Ajan laskemiseen:

   

                                          Matka
                                   _____________  (Peitä ratkaistava muuttuja, saadaksesi kaavan!)
                                   
                                   Nopeus * Aika

Matka (mpk) = Nopeus (mpk/h) * Aika (h)  

Jos nopeus on 15 solmua ja ajetaan 30 minuuttia, kuljettu matka = 15 mpk/h * 0.5 h = 7.5 mpk!

Nopeus (mpk/h) = Matka (mpk) / Aika (h)

Jos purjehditaan 30 mpk päivämatka viidessä tunnissa, keskinopeus = 30 mpk / 5h = 6 solmua!

Aika (h) = Matka (mpk) / Nopeus (mpk/h)

Jos ajetaan moottoriveneellä 60 mpk nopeudella 20 solmua, aikaa kuluu 60 mpk / 20 mpk/h = 3 h!

Suunnat ilmoitetaan asteina. Suunta 0° (360°) on pohjoiseen, 90° itään, 180° etelään ja 270° länteen.  Jos ajetaan etelään, suuntaan 180°, ja muutetaan kurssia 45° oikealle, uusi suunta on 225° (lounaaseen). 

Varsinkin moottoriveneilijät tarkkailevat usein taloudellisuutta. Sen yksikkönä on l/mpk. Jos moottorivene ajaa 15 solmun nopeutta ja kulutus on 30 l/h, taloudellisuus on 30 l/h / 15 mpk/h = 2 l/mpk. Taloudellisuus ei varsinaisesti ole merenkulun yksikkö, mutta se vaikuttaa kipparin kaasukahvan käytön kautta matkaan, nopeuteen ja aikaan suuresti!

Suomalaiset merikortit pohjautuvat Mercatorin projektioon. GPS-navigaattoria tai karttaplotteria käytettäessä valitaan laitteen asetuksista WGS-84 -koordinaattijärjestelmä. Lisätietoa projektioista löytää helposti internetistä hakusanoilla "Mercatorin projektio" tai "karttaprojektio". 

Kommentoikaa, ehdottakaa täydentävää materiaalia ja korjatkaa virheellisiä väittämiä. Blogin Sähköposti on nimimerkki pienillä kirjaimilla at gmail piste com.

Öljynvaihto

Vaihdoin öljyt jo kertaalleen keväällä, kun vene tuli meille, koska en tiennyt, kuinka vanhat öljyt koneessa oli. Minulla ei ollut myöskään tietoa, mitä öljyä oli käytetty.

Nyt vaihdoin öljyt normaalisti osana talvihuoltoa. Itse kuulun koulukuntaan, joka vaihtaa öljyt ja suodattimen ennen talvitelakointia. Näin saadaan kesän aikana kertynyt kosteus ja epäpuhtaudet pois. Tätä voi tietysti haastaa kysymällä, mitä talven aikana kerääntyneelle kosteudelle tapahtuu? No, kerran vuodessa kun tekee öljynvaihdon, luulisi riittävän.

Tällä kertaa ajoimme kauniina lokakuisena sunnuntaina pienen lenkin, jolloin koneen lämmöt nousivat normaaliin lukemaan. Ajon jälkeen aloin vaihtamaan öljyjä. Öljyt on todella paljon helpompi ja nopeampi imeä lämpimänä kuin kylmänä. Silti hommaan menee aikaa yllättävän kauan.

Yanmar 6BY:n öljynsuodatin (patruuna) on kotelossa. Ennen öljyn imemistä suodattimen kotelon kantta on hyvä löysätä.

Öljyfiltterin (patruuna) kotelo.

Öljyt imen imulaitteella, johon mahtuu vähän yli kuusi litraa öljyä. Letku öljyn mittatikun reiästä sisään ja pumppaamalla saaadaan alipainetta, jolloin öljyä alkaa mennä letkua pitkin säiliöön. Moottorin öljytilavuus on yli kymmenen litraa (13.5 litraa Yanmarin mukaan), mutta kahtena kertana olen saanut noin 11 litraa ulos ja sisään.

Öljyn imeminen meneillään.

Koska öljyä on enemmän kuin imusäiliöön mahtuu, täytyy homma keskeyttää välillä irrottamalla letkut jatkopalan kohdalta irti. Tässä on hyvä pitää molemmissa käsissä pyyhettä, ettei öljyä vahingossa roiskahda sisustukseen. Öljyt jäteöljysäiliiöön ja loppuimu käyntiin muutamalla pumppauksella.

Kun kaikki öljy on imetty, on aika avata öljynsuodattimen kotelo, ja vetää vanha patruuna ulos "akseliltaan".

Käytetty öljynsuodattimen patruuna.

Varaosakitissaä on uusi patruuna, O-rengas öljynsuodattimen kotelon kannelle ja kupariprikka. Prikka on turha, koska venemoottorissa ei öljypohjan tulppaa avata. O-rengasta en aina vaihda, jos vanha näyttää hyvältä. Käyttämättömän laitan toki talteen varaosaksi.

Uusi öljynsuodatin.

Sitten vain patruuna sisään ohjekirjan mukaan ja kotelon kansi kiinni.

Seuraavaksi avaan öljyntäyttäaukon korkin. Yleensä kaadan 10 litraa suoraan sisään. Sen jälkeen katson mittatikusta viimeisen litran.

Uudet öljyt sisään!

Öljyksi olen valinnut Castrol Magnatec 5W/40. Se on täysin synteettinen ja sillä on laajat hyväksynnät, mm. BMW longlife -04. Yanmarin kone perustuu ymmärtääkseni BMW m57 -moottoriin, joten katselen vähän silläkin silmällä hyväksyntöjä. Tämä öljy on toiminut oikein hyvin, mutta on kuitenkin merkittävästi edullisempaa kuin esim. saman merkin kalleimmat öljyt.

Lopuksi kone käyntiin vähäksi aikaa. Ensimmäisessä startissa voi tulla öljynpainehälytys. Pienen käytön ja tauon jälkeen on hyvä vielä kerran tarkastaa öljyn pinta mittatikulla.

Hommana öljynvaihto on melko suoraviivainen ja helpohko toimenpide. Öljyt kustantavat noin 100 EUR ja filtteri noin 50 EUR. Saatavilla ei ole kuin merkkisuodattimia toistaiseksi.

Glykolin (jäähdytinnesteen) vaihtaminen Yanmarin sisäisessä kierrossa

Veneessä oli hankittaessa vihreää jäähdytinnestettä. Alkuperäinen Yanmarin neste on punainen väriltään ... neste on todennäköisesti vaihdettu jossain vaiheessa. Mittasin nesteen pakkasenkestävyyden ja viisari meni tappiin asti ... Olikohan glykolin seassa vettä lainkaan? Joka tapauksessa en tiennyt, kauanko glykoli oli ollut kierrossa, joten päätin uusia sen.

Glykolien eri väreistä on tehty tiedettä. Nettiä selaillessa tuli seuraavia väittämiä: Vihreää ei saa sekoittaa punaiseen, sininen ja vihreä voidaan sekoittaa keskenään, jotkut valmistajat käyttävät keltaista glykolia ja on olemassa glykoleita joita voidaan sekoittaa kaikkiin väreihin ... Ota tuosta sitten selvää!

Vanhaa jäähdytysnestettä jää helposti systeemiin, koska esimerkiksi lämminvesivaraajaan menee pitkät letkuvedot. Toki ne olisi voinut tyhjentää paineilmalla tai jollain pumpulla, mutta koko jäähdytysjärjestelmä olisi ollut hyvä huuhdella vedellä (varmaan muutamaan kertaankin), jos väriä olisi halunnut vaihtaa esimerkiksi vihreästä punaiseen.

Lisäkertomus, mikä lisäsi halujani ymmärtää jäähdytysjärjestelmää paremmin: Kesällä osa jäähdytinnesteestä löytyi koneen alta ensimmäisen lomapäivän pitkän legin jälkeen. Parin kuukauden tuumauksen jälkeen ymmärsin vihdoin syyn: Uusi lämminvesivaraaja oli tehnyt ilmakuplan keskelle jäähdytyspiirin kiertoa, ja se oli aiheuttanut paisuntasäiliön ylivuodon!

Luin useasta paikasta, että vihreän ja punaisen sekoittuessa syntyy sakkaa. Löysin kuitenkin markkinoilta melko arvokkaan jäähdytinnesteen, joka on punaista, mutta sekoitettavissa lähes kaikkien olemassaolevien nesteiden kanssa: Valvoline Maxlife Coolant. Lisäksi sille taataan sopivuus todella monen automerkin kanssa. Neste on LongLife: vaihtoväliksi sanotaan viisi vuotta. Päätin ostaa tätä ... Hinta muistutti tosin enemmän öljyn hintaa, mutta ominaisuudet lupasivat hyvää.

Yanmar 6BY260 -moottorissa on todella hienosti hoidettu lämmönvaihtajan nesteen tyhjennys. Lämmönvaihtajassa on letkuliitin, jota kierretään auki, ja neste tulee letkuliittimestä ulos. Itse en kytkenyt letkua liittimeen, vaan valutin nesteet suoraan astiaan. Sitä ennen olin avannut lämmönvaihtimen täyttökorkin (painekorkin), jotta korvausilmaa pääsee sisälle.

Lämmönvaihtajassa on kätevä tyhjennysliitin, johon saa astian hyvin alle. Vaihtoehtoisesti siihen voi kiinnittää letkun.

Nestettä tuli noin kymmenen litraa ulos. Koko systeemin tilavuus on manuaalin mukaan pari litraa suurempi, mutta tyydyin tähän määrään, koska aion vaihtaa nesteet toiseen kertaan vuoden päästä.

Kun lämmönvaihtaja oli tyhjä, sekoittelin 50:50 suhteessa vettä ja Valvolinea ja kaadoin ilmataskujen välttämiseksi hitaasti lämmönvaihtajaan uutta nestettä kaksi litraa kerrallaan.

Uusi jäähdytinneste on punaista väriltään.

Kun lämmönvaihtaja oli täytetty, kaadoin paisuntasäiliön pohjalle muutaman sentin nestettä

Paisuntasäiliön pohjalle on kaadettu muutama sentti nestettä.

Paisuntasäiliöön tulee/menee vain yksi letku. Kun jäähdytysjärjestelmässä oleva neste laajenee, sitä menee paisuntasäiliöön. Koneen jäähtyessä systeemi imee nestettä paisuntasäiliöstä. Säiliön pohjalle menee "pilli", ja siksi säiliöön menee vain yksi letku. Jäähdytinnestettä on hyvä lisätä mielestäni silloin, kun kone on kuuma, koska silloin nestepinta on ylimmillään ja koneen jäähtyessä nestettä menee paisuntasäiliöstä koneeseen. Koneen ollessa kylmä paisuntasäiliön pohjalle on hyvä jäädä riittävästi nestettä.

Paisuntasäiliön mekanismi. Korkin läpi menee letku säiliön pohjalle.

Kaiken tämän jälkeen kone on hyvä käyttää kuumaksi ja katsoa, onko tarvetta lisätä nestettä. Nyt jäähdytysjärjestelmä on testattu ja toimii uusilla nesteillä hyvin. Moottorin lämpötila käyttäytyy hyvin ja nestettä on sopiva määrä paisuntasäiliössä kaikissa tilanteissa.

Paisuntasäiliön pinta toimii hyvänä mittarina, jota on helppo seurata päivittäisissä tarkastuksissa.